Minun Raamatukseni taitaa jäädä vuoden 1938 käännös. Se on nuoruuteni kirja, silloinhan minä Raamattuni luin – siinä mielessä kuin Raamatun lukemisesta yleensä puhutaan.
Se on minulle rakas, ja jos osaan jotain raamatunlauseita ulkoa, ne ovat juuri tästä käännöksestä.
Viimeaikaiset askareeni Saarikosken kanssa vahvistavat tilanteen, sillä vuoden 1938 käännös oli myös Saarikosken Raamattu.
Eikä tämä ole menneisyyden ihannointia, toteamus vain. Uudet sukupolvet tarvitsevat omat sanansa ja tulkintansa.
Minusta vuoden 1938 raamatunsuomennos on runollista kieltä, kun taas nykyinen on arkista kieltä.
VastaaPoistaKyllä. Alkuaan myös vuoden 1938 käännöksestä piti tula arkisempi, mutta jotkut suomalaiset kirjailijat itsensä Juhani Ahon johdolla eivät pitäneet ideasta. Tatu Kolehmaisen mukaan: “Hänen (Juhani Ahon) mukaantulonsa merkitsi komitean rohkean uudistuslinjan kääntymistä varovaisempaan suuntaan. Hänen mukaansa evankeliumien käännös oli paikoitellen poikennut tarpeettomasti ‘Vanhasta raamatusta” eli Lizeliuksen 1776 julkaisemasta laitoksesta; Ahon mielestä olisi pitänyt säilyttää raamattukielen ”vanha rakas tuoksu’ – se, johon hän oli tottunut lapsuutensa pappilassa.”
VastaaPoista"Vuoden 1938 Raamatun käännöksen psalmien runollinen kauneus on viheriöivien maisemien avara holvi. Heprealaisen runon ainutlaatuisuus on saanut ilmiasunsa suomalaisessa kielimaisemassa uudistavana ja uusiutuvana." (Risto Kormilainen)
VastaaPoistaOlisiko Saarikoski pitänyt ottaa mukaan Raamatun suomennostyöhön?
VastaaPoistaOte työni johdannosta (jota ei ikinä julkaista siinä muodossa kuin missä ne nyt on): Saarikosken työ ja hänen uskonnolliset intohimonsa otettiin kirkon puolella tosissaan ja niiden hedelmistä haluttiin nauttia. Kun uusi raamatunsuomennos oli tekeillä, Saarikoski otti yhteyttä arkkipiispa Mikko Juvaan ja kertoi olevansa "valmis käymään tehtävään". Saarikoski halusi kääntää ennen muuta Matteuksen evankeliumin ja Ilmestyskirjan. Muutaman vuoden takaisen leikillisyyden ja jopa pilkkamielen hän sanoi sivuuttaneensa ja tahtoi nyt kääntää Jeesuksen sanoja "vilpittömästi ja oikein".
VastaaPoistaMikko Juva arvosti Saarikosken tarjousta ja otti yhteyttä käännöskomitean puheenjohtajaan piispa Aimo T. Nikolaiseen. Lopulta Saarikosken osallistuminen kaatui työn kollektiiviseen luonteeseen ja säännöllisiin kokouksiin. Saarikoski ei ainakaan Tarkan mukaan hyväksynyt näitä realiteetteja. Hän pelkäsi myös joutuvansa riitoihin eksegeettien kanssa: “- - kun he sanavalinnoillaan pyrkisivät korostamaan kristinuskon erikoisasemaa hellenistisen maailman uskontojen vilinässä.”
Siis "missä SE nyt on.
VastaaPoista