Vaikeneminen

Himmeä blogi vaikenee. Ehkä joskus tulee aika, että se on syytä nostaa eloon. Nyt sen aika on mennyt.

Arto Köykän blogi: "Himmeä pimenee" 29.8.2016

Ilman kummituksia

Olin yötä Ruotsin puolella eli länsipuolella Tornionjokea. Illalla hotellin pitäjän sanoi, että yöpymispaikkani oli entinen pappila.

Aamulla hän kysyi, olinko nähnyt pappilassa kummituksia tai edes pelännyt niitä.

Kyselin, miksi olisi pitänyt.

En ruvennut selittämään, että tässä on jonkinlaisesta pappilassa asumisesta kohtuullisesti kokemusta.

Uusateismijuttuni valmistui

Kesällä lupasin palata uusateismiin, kun olen paremmin valmistautunut. Jos aihe kiinnostaa, perehtymisen voi aloittaa täältä. Siellä on myös linkki tutkielmaani.

Syvässä kumarassa

Olen aina tiennyt asioihin perehtyminen tuottavan tunteen siitä, ettei tiedä juuri mitään. Tietääkseni jo Sokrates opetti tätä.

Mutta sittenkään en olisi arvannut, että tällä tiellä joutuu painumaan näin syvään kumaraan.

Kaikki linnut ovat kuukkeleita

Kaksikymmentä vuotta sitten istuin syyskuista sunnuntaiaamua pudasjärveläisellä nuotiopaikalla ja ihmettelin lintua, joka uskalsi tulla poikkeuksellisen lähelle, kahden tai kolmen metrin päähän.

Kotona katsoin lintukirjasta, että lintu oli kuukkeli.

Nyt pitelen pullasta kiinni, jotteivät varpuset söisi pullaani, kun juon kaupunkiterassilla kahvia.

Kaikista linnuista on tullut kuukkeleita.

Nyt

Hiljaista kaikki. Kädessä hyvä kirja.

Muuta en tarvitse.

Miehityksen vuosipäivä

Tämän päivämäärän muistan joka vuosi. Tämä on erityinen päivämäärä.

Luultavasti mikään yhteiskunnallinen tapahtuma ei ole pysäyttänyt minua niin kuin vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehitys. Olin vielä lapsi, mutta nuoruus välkkyi jo mielessä.

Oli Prahan kevät ja toivo paremmasta. Elokuussa tulivat panssarit. Toivo tukahtui. Valheilla seliteltiin.

Suomalaisen ja virolaisen häpeä

Jotenkin on häpeällistä, kun suomalainen ja virolainen puhuvat keskenään englantia.

Ilokseni huomasin, että hyvin ymmärtää ainakin tuttuja asioita, kun kumpikin puhuu omaansa.

Virolaisten uni

Tartossa olen miettinyt Viron historiaa. Näyttää siltä, että virolaisilla ei ole neuvostomiehityksen ajasta mitään kerrottavaa. Se on vain paha uni.

Väkivallalla ei hurmata ihmisen sisintä.

Kutsu

Kuulin nimeäni kutsuttavan Tarton keskustassa.

Kyllähän se mukavalta tuntuu.

Arto Köykän blogi: Hitler katsomassa Mikki Hiiri -elokuvia 13.8.2916