Niin ikään Tiede-lehdestä on peräisin se tieto, että
kuudella sormella kirjoittaa yhtä hyvin kuin kymmenellä. En olekaan ikinä
ymmärtänyt, mitä hyötyä mahtaisi olla nimettömästä ja pikkusormesta.
Minä kirjoitan kahdella sormella. Niilläkin tulee tekstiä
nopeammin kuinpääni ehtii ajatella.
Parhaimmat kymmensormijärjestelmän hyödyt eivät liity kirjoitusnopeuteen, vaan kirjoittamisen mukavuuteen. Käsiä ei tarvitse roikottaa ja liikuttaa ilmassa, vaan ranteet lepäävät paikallaan pöydällä. Tämä vähentää jännitystä myös hartiaseudulla. Lisäksi näppäimistöä ei tarvitse vilkuilla, minkä johdosta katsetta ei tarvitse sahata edestakaisin ruudun ja näppäimistön välillä. Katse on näin jatkuvasti näytöllä olevassa tekstissä. Luennolla voi seurata luennoitsijaa ja samalla tehdä muistiinpanoja tuijottamatta läppäriä.
VastaaPoistaMikäli puhutaan pelkästä nopeudesta, niin olen hieman epäileväinen sen suhteen, että nopeutta on arvioitu Tiede-lehden jutussa oikein. Kymmensormijärjestelmä ei nimittäin ole nopea tapa kirjoittaa, jos sitä ei ole opeteltu kunnolla ja sen käyttöä ei ole harjoitettu riittävän pitkään. Kunnollista omaksumista ei opita muutamassa kuukaudessa jollakin lyhyellä kurssilla. Näistä löytyy melko varmasti syyt lehden ilmoittamaan tietoon.
Kymmensormijärjestelmän opittua näyttää todella vaivalloiselta, jos joutuu seuraamaan vierestä kun joku räpeltää muutamalla sormella. Se on kuitenkin täysin totta, että vaativampaa tekstiä kirjoittaessa kahdellakin sormella kirjoittaa nopeammin kuin ehtii ajatella.
Olet varmaankin oikeassa.
VastaaPoista