Kesäaikaan toisen kerran tänä vuonna

En tiedä, mitä hyötyä mahtaa olla kesä- ja talviajoista, mutten käsitä sitäkään, miksi ne olisivat jotenkin sietämättömiä asioita. Ei tässä voi ulkomaillakaan käydä, jos ei yhtään kestä kellojen siirtelyä.

Menin Prahaan ja siirryin talviaikaan. Tulin takaisin Suomeen ja tulin takaisin kesäaikaan. Ei tämä nyt niin kauheaa ole.

Jälkiä jättämättä

Poistun Prahasta. En jättänyt jälkeäni Prahan historiaan.

Koti oli se paikka, jossa sinua muistellaan.

Teksti, seinä ja villapusero

Kun ottaa esiin viikko sitten kirjoittamansa ja tunnustaa, että puolet tekstistä joutaa pois, niin kummasti siinä syttyy myötätunto rakentajaa kohtaan, joka joutuu purkamaan juuri pystyttämänsä seinän.

Kuulemma villapuseron kutojalla voi olla samanlaisia ongelmia.

Kerran kohtasimme

Aamulla tarkistin, vieläkö se maahan kaatunut mies oli siinä, mihin näin hänen illalla jäävän.

Sillä tavoin meidän, toisillemme vieraiden, tiet kohtasivat, että minun oli määrä olla paikalla, kun hän kuoli tai hänelle tapahtui se, jonka jälkeen hän ei enää ollut entisellään.

Puheet ja todelliset puheet

En osaa kieltä, joten voin kuvitella, että ne puhuvat Kafkasta, Kunderasta ja Hrabalista. 

Ei tarvitse tietää, että niiden mielessä ovat uusi poikakaveri, narsistinen pomo, lasten päivähoito, matematiikan kokeet ja keittiön vuotava hana.

Katukyltit vaihtoon

Neuvoin venäläiselle miehelle, missä oli rautatieasema. Elokuussa 1968 se olisi ollut poliittinen, tšekkien näkökulmasta epäisänmaallinen teko.

Kun Neuvostoliiton panssarit tulivat Prahaan, kovin paljon ei ollut tehtävissä. Katukylttejä saattoi vaihtaa. Sen he tekivät.

Panssarimiehet eivät tienneet, minne mennä, kun kartat eivät pitäneet paikkansa.

Ympyrän vaikeus

Vaikeita ovat ne ajat, jolloin ajatukset pyörivät ympyrää. Tietää, että niillä on jokin suunta, koska ajatuksilla on aina suunta. Ei vain saa pyörää pysähtymään.

Niin kuin olisi suolla ja tapaisi askelilleen lujaa maata. Jossain sen täytyy olla, jossain välttämättä on, koska täällä kuitenkin ollaan.

Metrossa

Metrojunan kuljettaminen ei olisi suosikkiammattejani.

Sen ainoa vapaus on vapaus noudattaa aikatauluja.

Mahdottomia asioita

Yksinkertaiset asiat ovat vaikeita.

Koskaan ei voi sanoa: "Minä olen tuolla puolen jokea."

Yhtä vaikea on tämäkin: "Minä en ole tällä puolen jokea."

Katujen pysyvyys

Prahassa on ollut monenlaista valtaa ja hallitsijaa. Niiden mukaan katujen nimet ovat vaihtuneet.

Kadut kuitenkin pysyvät ja ikään kuin ilkkuvat hallitsijoille: sanokaa miksi haluatte, me kuljemme tästä.

Katusoittoa

Jos olisin Neil Young, ottaisin kitaran ja huuliharpun esiin ja juuri tässä kohtaa Prahaa vetäisisin katusoitoksi Heart of Goldin. 

Saisin tietää, ymmärtävätkö ne hyvää musiikkia.

Puolipäivätoimisena

Tänään olen ollut puolipäivätoiminen Saarikoski-tutkija. Aamiaisen jälkeen jäin hotellihuoneelle kirjoittamaan. Puolenpäivän aikaan ajatus alkoi tökkiä. Lähdin etsimään kirjastoa, ja siinä matkalla poikkesin juomaan Cappuccinoa. Luin Saarikosken kirjaa Aika Prahassa, menin kirjastoon ja kirjoitin siellä. 

Parin tunnin istumisen jälkeen vetäydyin hotellille, nukuin lyhyet päiväunet ja siitä menin syömään. Palasin kirjastolle, olen täällä ja kirjoitan. Illalla katselen televisiosta jalkapalloa.

Kuiskaus

Lentoemäntä kävi kuiskaamassa perämiehen korvaan, ja perämies kääntyi hymyillen niin kuin olisi vihdoin saanut toiveensa läpi.

Mitä se kuiskasi?

Muurahaisten luona

"Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi", sanoo yksi Raamatun verrattomista sananlaskuista. 

Minä menin.

Muurahaiskeko on yksi luonnon ihmeellisistä asioista. Jos voisi olla varma, etteivät sen asukkaat karkaa, sen voisi ottaa akvaarion korvikkeeksi kotiinsa.

Sananlasku jatkuu: "Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa, ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan. Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi? Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki, niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri."

Hyvä Tuuri

Alussa Hyvä Tuuri loi taivaan ja maan. 
Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Hyvän Tuurin henki liikkui vetten yllä. 
Hyvä Tuuri sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli, ihan säkällä.
Hyvä Tuuri näki, että valo oli hyvä. Hyvä Tuuri erotti valon pimeydestä, 
ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.

En ole vielä kirjoittanut

Luin hiljattain, mitä Jörn Donner oli vastannut, kun häneltä oli kysytty vastausta ajankohtaiseen kysymykseen: "En tiedä, mitä mieltä olen. En ole vielä kirjoittanut aiheesta."

Saarikoskelaista matematiikkaa

Laskin juuri, että karkeasti arvioiden Saarikosken julkaistussa tuotannossa on kolme ja puolisataa viittausta johonkin tiettyyn raamatunkohtaan. Tähän lukuun ei sisälly päiväkirjamateriaali eikä erilaisissa lehdissä julkaistu aineisto. Lisäksi on kaikki se mitä hän on kirjoittanut yleensä uskosta, Jumalasta, kirkosta ja papeista ilman viittausta Raamattuun. Vielä on mainittava Matteuksen evankeliumin käännös.

Kyllä siinä materiaalia on.

Paras liputuspäivä

Kaikista liputuspäivistä Agricolan päivä herättää minussa vahvimmat tunteet. Suurenmoista ei ole vain se, että hän antoi meille suomen kielen. Jo se oli varsinainen suoritus, että lähti täältä perämetsistä Saksaan opiskelemaan.

Pääsiäinen Penan mukaan

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Pyhän jälkeen, viikon ensimmäisen päivän aamuna aikaisin Magdalan Maria ja se toinen Maria tulivat katsomaan hautaa. Äkkiä maa tärähteli rajusti, herran lähetti tuli taivaasta, vieritti kiven pois haudan suulta ja kävi sen päälle istumaan. Hänen kasvonsa välkehtivät kuin salama ja hänen vaatteensa olivat lumenvalkoiset. Vartijat pelästyivät näkyä niin että vapisivat ja muuttuivat kuin kuolleiksi.

Jumalan lähetti puhutteli naisia sanoen: — Älkää pelätkö. Minä tiedän että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Hän ei ole täällä, hän on herännyt henkiin niin kuin hän sanoi. Katsokaa paikkaa missä hänen ruumiinsa makasi. Menkää nyt nopeasti kertomaan hänen oppilailleen, että hän on herännyt henkiin ja menee teidän edeltänne Galileaan, ja siellä te saatte tavata hänet. Nyt minä olen sen teille sanonut.

Naiset lähtivät haudalta kiireesti ja riemuissaan ja juoksivat kertomaan oppilaille. Yhtäkkiä oli Jeesus heidän edessään. Jeesus tervehti heitä, ja he kietoivat kätensä hänen jalkoihinsa ja palvoivat häntä. Jeesus sanoi: — Älkää pelätkö. Viekää minun ystävilleni sana että heidän on lähdettävä Galileaan. He tapaavat minut siellä.

Piinaviikko Penan mukaan 6/6

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Illalla muuan arimatialainen mies, Jeesuksen oppilaita hänkin, Joosef nimeltään ja varakas, meni Pilatuksen puheille ja pyysi saada Jeesuksen ruumiin. Pilatus antoi määräyksen että ruumis oli luovutettava tälle miehelle. Saatuaan ruumiin haltuunsa Joosef kietoi sen puhtaaseen liinakankaaseen ja pani käyttämättömään hautaan, jonka hän oli kaivattanut kallioon itseään varten. Hän vieritti ison kiven sisäänkäynnin eteen ja meni pois. Magdalan Maria ja se toinen Maria jäivät istumaan hautaa vastapäätä.

Seuraavana päivänä, valmistautumispäivän jälkeisenä, kokoontuivat pappisjohtajat ja fariseukset Pilatuksen luokse ja sanoivat: — Herra, me muistamme mitä se huijari eläessään sanoi, että hän kolmen päivän kuluttua heräisi kuolleista. Käske vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen oppilaansa menisi varastamaan ruumista ja selittäisi sitten kansalle, että hän on herännyt kuolleista. Viimeisestä hullutuksesta tulisi ensimmäistä pahempi.

— Saatte vartiojoukkueen, sanoi Pilatus. — Pitäkää hautaa silmällä niin tarkasti kuin kykenette.

He menivät ja varmistivat haudan sinetöimällä sen ja asettamalla vartion.

Piinaaviikko Penan mukaan 5/6

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Niin he tulivat Golgata-nimiseen paikkaan (Golgata merkitsee 'pääkallonpaikka') ja siellä he tarjosivat hänelle viiniä, johon oli sekoitettu huumausainetta, mutta maistettuaan hän ei halunnut juoda sitä.
Ristiinnaulittuaan hänet he jakoivat hänen vaatteensa keskenään arpomalla, ja sitten he istuivat siinä vartiossa. Hänen päänsä yläpuolella oli kilpi joka ilmoitti hänen rikoksensa: TÄMÄ ON JEESUS JUUTALAISTEN KUNINGAS.
Hänen kanssaan ristiinnaulittiin kaksi ryöstäjää toinen oli hänen oikealla toinen vasemmalla puolellaan.
Ohikulkijat herjaisivat häntä ja sanoivat päätään keikutellen: — Sinähän pystyit hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä, auta nyt itseäsi jos kerran olet jumalan poika, ja tule alas sieltä.
Samoin pilkkasivat häntä pappisjohtajat, lainoppineet ja kansanvanhimmat: — Muita ihmisiä hän auttoi mutta eipä pysty auttamaan itseään, Israelin kuningas, niin! Tulkoon alas ristiltä niin me uskomme häntä. Hän luottaa jumalaan, pelastakoon jumala hänet jos pitää hänestä. Sanoi olevansa jumalan poika.
Samalla lailla solvasivat häntä ryöstäjät jotka oli naulittu ristille yhtaikaa hänen kanssaan. Puolenpäivän aikaan, kuudennella tunnilla maa pimeni ja sitä jatkui yhdeksänteen tuntiin. Joskus siihen aikaan Jeesus parkaisi hurjalla äänellä: — Eeli eeli lama sabaktani?
Se merkitsee: 'Jumalani jumalani miksi sinä hylkäsit minut?' Jotkut katsojista sanoivat hänen huutavan Eliasta. Yksi juoksi heti hakemaan sienen, kastoi sen viinietikkaan ja ojensi kepin päässä hänelle että hän joisi. Jotkut sanoivat: — Saas nähdä tuleeko Elias pelastamaan hänet.
Jeesus huusi vielä kerran kovalla äänellä ja kuoli sitten.

Piinaviikko Penan mukaan 4/6

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Oppilaat toimivat Jeesuksen käskyn mukaan ja suorittivat pääsiäisvalmistelut.
Illalla hän kävi ruokapöytään kahdentoista oppilaan kanssa. Aterian aikana hän sanoi:
"Yksi teistä pettää minut."
"Et kai sinä minua vain tarkoita, herra?" sanoivat masentuneet oppilaat toinen toisensa jälkeen.
"Minut pettää yksi niistä joka kostuttaa minun kanssani kätensä tässä astiassa", Jeesus sanoi. "Minä menen sitä tietä joka minulle on ennalta määrätty, mutta sääli sitä joka ihmisen pojan pettää. Sen miehen olisi ollut parempi jäädä syntymättä."
Juudas, se joka hänet sitten petti, sanoi: "Ethän sinä minua tarkoita, rabbi?"
"En minä sitä sanonut", sanoi Jeesus.
Aterian aikana Jeesus otti leivän, kiitti jumalaa, taittoi leivän paloiksi ja jakoi ne oppilaille sanoen:
"Siinä, syökää. Se on minun ruumiini."
"Sitten hän otti viinikannun", kiitti jumalaa ja pani kannun kiertämään sanoen:
"Juokaa tästä vuoron perään jokainen. Tämä on minun testamenttini, minun vereni, jolla niin monet lunastetaan vapaiksi. Ja tämän jälkeen minä en viiniä maista ennen kuin isäni kuningaskunnassa, jossa minä juon uutta viiniä yhdessä teidän kanssanne."
Kun he olivat laulaneet niin kuin piti, he siirtyivät Öljypuuvuorelle. 

Piinaviikko Penan mukaan 3/6

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Maaherran sotilaat veivät Jeesuksen päämajaan ja keräsivät hänen ympärilleen koko pataljoonan. He riisuivat hänet ja pukivat hänet tulipunaiseen viittaan, punoivat piikkiruusuista kruunun hänen päähänsä ja pistivät ruokokepin hänelle käteen. He polvistuivat hänen eteensä ja pitivät häntä pilkkanaan. — Terve, juutalaisten kuningas! he sanoivat, sylkivät häntä päin naamaa ja hakkasivat häntä ruokokepillä päähän. Kun he olivat pilkanneet kyllikseen, he riisuivat viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja lähtivät viemään häntä ristiinnaulitsemispaikalle.
Matkalla ulos kaupungista heitä vastaan tuli kyreneläinen mies nimeltä Simon, jonka he pakottivat kantamaan Jeesuksen ristiä.

Piinaviikko Penan mukaan 2/6

Matteuksen evankeliumi Pentti Saarikosken kääntämänä:

Nyt oli tapana että maaherra aina juhlan kunniaksi armahti jonkun vangin, kenet kansa halusi. Vangittuna oli muiden muassa mainehikas Jeesus Barabbas. Pilatus kysyi kokoontuneelta kansalta: ”Kumman te haluatte että minä armahdan, Jeesus Barabbaan vai Jeesuksen jota sanotaan kristukseksi?”

Hän tiesi näet, että Jeesus oli tuotu hänen tuomittavakseen pelkästä kateudesta. Ja sitä paitsi, hänen istuessaan oikeudessa oli hänen vaimoltaan tullut sanoma: »Pidä sormesi erossa siitä jalosta miehestä. Viime yön unessa minä sain kärsiä tuskaa hänen takiaan.»

Mutta pappisjohtajat ja kansanvanhimmat olivat puhuneet kansan ympäri, että se pyytäisi Barabbaan armahtamista ja kuolemanrangaistusta Jeesukselle.

”Kumman te nyt sitten haluatte että minä armahdan? ”maaherra kysyi.

”Barabbaan”, kansa sanoi.

”Mitä minä sitten teen Jeesukselle jota sanotaan kristukseksi?” Pilatus kysyi.

Kansa huusi yhteen ääneen: ”Ristiinnaulitse hänet!”

”Mitä pahaa hän sitten oikein on tehnyt?” Pilatus kysyi.

Kansa huusi yhä kovemmalla äänellä: ”Ristiinnaulitse hänet!”

Pilatus huomasi ettei hän mahtanut mitään, kansa vain aloittaisi mellakan, ja niin hän otti vettä ja pesi kätensä. Hän sanoi: ”Syytön minä olen tämän miehen kuolemaan. Vastatkaa itse puolestanne.”

Kansa huusi yhteen ääneen: ”Me ja meidän lapsemme kannamme vastuun tuon miehen kuolemasta.”

Niin Pilatus vapautti Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitutti ja antoi ristiinnaulittavaksi.