sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kiitoksen sana

Tänään sanoin kauppiaalle kiitoksen sanan: "Palvelualttiutesi ei ole enää tästä maailmasta."

Tällaisiakin asioita tapahtuu.

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Kaupan kassalla

Kaupan kassalla totesin, ettei minulla ollutkaan niin paljon rahaa, että olisin voinut maksaa kaikki ostokseni.

Takaani kuului ääni: "Minä voin maksaa."

Vanha tuttuhan se siinä. 

Lupasin hänelle sen ilon, että en jäisi kiitollisuudenvelkaan. Ottaisin vain tarjouksen vastaan.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Joku kestää aikaa

Tänään voisin kirjoittaa muutaman rivin Tertullianuksesta, joka kuoli vuonna 230.

Muutamien sanomiset vain kestävät aikaa.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Yksi haukkaus riitti

Ostin elämäni huonoimman sämpylän. Kävin katsomassa tiskiltä, mitä olin valinnut. Vahingossa olin ottanut gluteiinitonta.

Yhdellä haukkauksella oli syntynyt myötätunto kokonaista ihmisryhmää kohtaan.


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

ID/DS

Käytiin Mustalahden satamassa kahvilla ja ihailemassa vanhoja autoja. Ehdoton suosikkini oli vuoden 1973-mallinen Citroën ID/DS, joka on maailman kauneimpia sarjavalmisteisia henkilöautoja.

Yksi vanha tuttu käveli vastaan. Saatoin sanoa, että Saarikosken ollessa telakalla minäkin voin kävellä satamassa muuten vain.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Ei voinut kuunnella

Tulipa tämäkin päivä. Radiosta tuli niin vastenmielistä tekstiä, että oli pakko kääntää kanavaa.

Juontaja kertoi siitä, kuinka joku jossain oli päättänyt tehdä ihmisnahasta...

Tämän enemmpää en voinut. En kuuntele tuollaisia, en millään, en sittenkään vaikka asia ankarasti tuomittaisiin.

Siinä vain menee minun rajani.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Weberin piste

Olen tullut kotiin yövyttyäni pari yötä hyvin lähellä Weberin pistettä. Käsite tarkoittaa väestöllistä keskipistettä, johon määritellyn alueen asukkaiden yhteenlaskettu etäisyys on lyhin.

Suomessa Weberin piste on Hauholla. Sieltä se vaeltaa kilometrin vuodessa etelää kohti.

torstai 14. heinäkuuta 2016

Ovatko joutsenet kauniita vai diivoja?

Mökkirantaan ui kaksi joutsenta. Ne ovat kauniita lintuja. Minä pidän niistä.

Saarikosken kuolinpäivän aamuna julkaistiin Helsingin Sanomissa hänen viimeinen tekstinsä. Siinä hän kirjoitti: "Joutsenista minä en erityisemmin pidä, ne ovat jotenkin yläluokkaisia lintuja, diivoja, tietoisia omasta kauneudestaan, tai kauneudesta jonka ihminen niille on antanut, mutta kun ne lentävät se tekee taivaan kauniiksi."

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Purjehdusreissulla opittua 3/3

Kävin Porvoossa, ja veneitä oli paljon.

Purjehtimiseen tutustuttuani en pidä moottoriveneitä juuri minään. Niin kuin jalkapalloilija katsoisi jääkiekkoa tai perhoskalastaja tavallisia virvelimiehiä.

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Aivokäyrän ja nimmarin yhteys

Olen huomannut, että nimikirjoitukseni kaaret ovat vuosien varrella loiventuneet ja madaltuneet.

Sille käy kuin aivosähkökäyrälle. Lopulta on jäljellä yksi viiva ilman mutkia.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Tilapäiset edut

Eilen vakuutuin jälleen siitä, että ei vain ihmissuhteissa yleensä vaan myös kaupallisessa suhteissa on viisainta rakentaa pitkää ja kestävää luottamusta. Tilapäisten etujen perässä kanssa ei paljon kannata juosta.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Purjehdusreissulla opittua 2/3

Siteeraan ulkomuistista Paavo Haavikkoa: "Myötätuuli, myötätuuli. Eikö se vienyt myös foinikialaiset."

Taisi kuitenkin olla sivutuuli. Se kuljettaa paremmin.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

lauantai 2. heinäkuuta 2016