Eilispäivässä oli jotain, mikä herätti keskelllä yötä ja sai kirjoittamaan ajatuksen muistiin, ettei se katoaisi kuin uni aamun tullen.
Pyhä on kaukana siitä, että me aktivoidumme tai herkeämme sanomaan jotain. Se on sitä, että mykistyneinä ja lumoutuneina katsomme jotain, minkä ansiosta alamme nähdä.
Niin kuin sekin yö, kun bussillinen nuoria tyhjentyi maantielle katsoakseen revontulet.
Ajatteles, jos jonain aamuna tietäisi, että yöllä oli keksinyt maailman ratkaisun, muttei vain muistanut kijroittaa sitä ylös.
VastaaPoista