Niin mielelläni aloittaisin päivän kello kahdeksan aamulla, pitäisin keskipäivällä tunnin pituisen ruokatauon, lopettaisin iltaviideltä, ja ilta olisi vapaa.
Aivot eivät suostu tähän. Aamupäivällä jaksan enintään kolme tuntia. Iltapäivällä en kykene juuri mihinkään. Ajatukset alkavat liikkua vasta seitsemän aikaan illalla, ja tuskin koskaan päiväurakka valmistuu ennen puoltayötä.
Ehkä tuo ainakin osin selittyy päivärytmillä,johonka nuorison kanssa töitä tekevien on ollut suostuminen,jos mielii työnsä hyvin tehdä.
VastaaPoista