keskiviikko 12. elokuuta 2015

Pöytään kannettuna

En lakkaa ihmettelemästä, miksi tienvarsien syöttölöissä pyydetään kanniskelemaan astioita, ei nyt ihan tiskiin saakka, mutta keräilytelineisiin kuitenkin.

Kaupungin keskustassa paljon paremman makuinen ja samanhintainen ruoka tarjoillaan pöytään. 

Oikea ja väärä ratkaisu

Ehkä et katsonut Barcelonan ja Sevillan peliä.

Olisi kannattanut. Siitä olisi ollut Shakespearekin ihmeissään.


maanantai 10. elokuuta 2015

Ei ainakaan toimintaelokuvaa

Jos joku kuvittelee, että tästä nykyisestä elämästäni ei olisi ainakaan toimintaelokuvan käsikirjoitukseksi... on täysin oikeassa.

Tilanteeni on kuvannut erinomaisesti Pentti Saarikoski: "- - seisoivat ikkunassa ja yrittivät sateen läpi nähdä, olisiko sateen läpi mahdollisesti tulossa joku kävelijä."

perjantai 7. elokuuta 2015

Kirittäjä

Ei ole mitään niin hyvää kirittäjää kuin päälle käyvä deadline.

Tai kalmaviiva, vielä paremmin sanottuna.

torstai 6. elokuuta 2015

Annoin periksi

Olen viimeiseen saakka yrittänyt välttää sanaa postmoderni. Nyt se oli pakko kirjoittaa tutkimukseni sisään.

Se on sekava  termi ja suurimmaksi osaksi hölynpölyä.

Toisaalta: se kelpaa nimeksi sille, mikä on sekavaa ja suurimmaksi osaksi hölynpölyä.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Väärää asumista

Viime päivinä olen muistellut erään viisaan ihmisen ajatusta, että jotkut ihmiset tykkäävät asua toisten ihmisten asioissa.

Siinä on aika hyvä määritelmä turhanpäiväiselle uteliaisuudelle.

Kysymys ja vastaus

Joku kysyi minulta: "Milloin tulit uskoon?"

Julkaisen vastaukseni tässäkin: "En ole koskaan tullut uskoon. Se usko, mikä minulle on sallittu, on vähitellen imeytynyt minuun."

maanantai 3. elokuuta 2015

Vaikenisin sitä

Tänään ajatukseni ovat liikkuneet Tito Collianderissa ja Saarikosken viimeisissä, Valamon luostarissa vietetyissä ajoissa.

En halua vaieta uskosta, mutta olisi hienoa vaieta sitä.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Shakkipelin runous

Valkeilla nappuloilla pelaan usein kuningatargambiittia, mutta vastustajan valinnat johtavat usein intialaisiin systeemeihin.

Mustilla pyrin useimmiten venäläiseen peliin tai nimzo-intialaiseen.
Espanjalainenkin periaatteessa sopii, vaikka sitä olen viime aikoina pelannut aika vähän. Sisilialaiseen tasoni ei oikein riitä, ja ranskalaisella en ole pärjännyt muuten vain. Englantilainen ei muuten innosta.

Olen tyytyväinen jos toinen valitsee kuningasgambiitin. Omalla pelitasollani voitan sen melkein joka kerta, koska vain harvat osaavat ratkoa toisen siirtoni tuottamat ongelmat.


*  *  *

Tänään olin Vammalassa seuraamassa shakkikisoja ja ajattelin shakkipelin runoutta, joka on jostain urheilun, matematiikan, musiikin ja kirjallisuuden välimailta.

lauantai 1. elokuuta 2015

Katoaa kuin uni illan tullen

Aamulla tajusin nähneeni unta, jota oli syytä hävetä. 

Onneksi en illalla muistanut, mitä se oli. Hampaita pestessä oman peilikuvan katsominen ei ollut mitenkään tuskallista.