Aamusella luin Sofokleen ikivanhan kertomuksen kuningas
Oidipuksesta. Sain taas vahvistuksen sille käsitykselleni, että Sigmund Freud
ei välittänyt teoksen alkuperäisistä pyrkimyksistä yhtään mitään, kun alkoi
puhua oidipuskompleksista.
Freudin ajatuksiin liittyvä vihjaus on niin ohut, ettei se
olisi oikeuttanut puhumaan oidipuskompleksista. Tämäkin on eräänlainen tekijänoikeusrikos:
käsittää jokin teos aivan omalla tavallaan ja tehdä siitä sitten oman teoksensa
osa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti