Tämän päivän saaliina oli juttu Otto Mannisesta ja Eino Leinosta.
Miehet olivat olleet ryypiskelemässä, ja siinä oli kehua retosteltu. Otto Manninen lupasi kääntää Iliaksen ja Odysseian. Leino ei halunnut jäädä huonommaksi, vaan lupasi suomentaa Danten Jumalaisen näytelmän.
Seuraavana aamuna höyryt olivat lähteneet. Miehet tajusivat, että Manninen ei osannut kreikkaa eikä Leino italiaa.
Kumpikin opetteli, ja kumpikin teki käännöksessään mestarijälkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti